Karjalan Tykistökilta ry
EtusivuEmptyAjankohtaistaToimintaHallitusMuseotykkiJäseneksi?Linkit

Tapahtumakertomukset

- Kiltamatka Viroon 8. -10.5.
- Vierailu ampumaharjoituksessa 27.11.
- Tutustuminen Salpalinjaan ja Kotkaniemeen 14.9.2013
- Kiltailta Utissa 6.3.2013
- Ampumaharjoitusvierailu 7.11.2012
- Tallinan retki toukokuussa 2011
- Kannaksen retki 2010
- Kuvakavalkadi kiltaretkestä Vienan Karjalaan 10.- 14.7.2006
- Matkakertomus kiltaretkestä Vienan Karjalaan 10.- 14.7.2006


Kiltamatka Viroon 8. -10.5.

Kiltamatka Viroon 8. - 10.5.

 

Reipas kolmenkymmenen hengen joukko kiltalaisia vahvistettuna Mikkelin tykistökillan osastolla oli mukana Olli Krögerin vetämällä matkalla Virossa 8. -10.5. Matkan ohjelma oli monipuolinen. Ensimmäisenä matkapäivänä tutustuttiin Johannes Törsin vuonna 1994 perustamaan yksityiseen Viron vapaustaistelun museoon. Vierailun aluksi istutettiin laajaan tammipuistoon killan tammi. Tammen ovat aikaisemmin istuttaneet mm. Viron presidentit sekä Suomen Viron suurlähettiläät samoin kuin lukuisa joukko virolaisia ja suomalaisia maanpuolustusyhdistyksiä. Johannes Törs hämmästytti meitä kuulijoitaan kertoessaan monia yksityiskohtia, vuosilukuja, päivämääriä sekä henkilöiden nimiä sisältäviä tapahtumia muun muassa toisen maailmansodan ajalta.

 

Ensimmäisen matkapäivän päätteeksi, majoituimme hotelli Wesenbergiin Rakvereen noin 30 kilometrin päähän Tapan varuskunnasta. Matkan odotettu kohokohta oli 9.5., venäläisten juhliessa voitonpäivää, tutustuimme Tapassa, noin 80 kilometriä Tallinnasta kaakkoon, Viron kenttätykistöpatteriston toimintaan. Kovapanosammuntoja pääsimme seuraamaan uudella noin 20 neliökilometrin laajuisella ampuma-alueella. Alue sijaitsee lähes 30 kilometrin päässä varuskunnasta. Varusmiehistä koostunut tulipatteri ampui 122 H 63 -kalustolla. Kalusto on neuvostoliittolaisvalmisteinen, Suomessakin edelleen käytössä oleva haupitsi. Kyseiset tykit ovat tulleet DDR:n jäämistöstä Suomeen ja nyt edelleen Viron puolutusvoimien käyttöön. Tämä voitiin todeta tykkien saksan- ja suomenkielisten ohjekilpien teksteistä. Tulenjohtopaikalla meidän oli todettava, että tuli on koossa.

 

Tutustumisen isäntänä oli everstiluutnantti Kaarel Mäesalu, suurtükiväepataljoni ülem, eli patteriston komentaja. Hän oli mukana isännöimässä patteriston koulutuspäällikkönä killan edellistä vierailua vuonna 2007. Ammuntojen jälkeen tutustuimme varausmiesten koulutus- ja majoitusolosuhteisiin patteriston kasarmilla. 2000-luvulla rakennetut tilat tekivät vaikutuksen meihin vierailijoihin, esimerkiksi joka yksikössä on oma sauna. Varusmiesten tuvassa saimme nähdä kaapin sisällön. Varusteet olivat nykyaikaisia ja hyvälaatuisia. Yhteistä tykkimiesiltaa vietettiin päivällisen merkeissä yhdessä patteriston komentaja everstiluutnantti Kaarel Mäesalun ja esikuntapäällikkö kapteeni Allan Raidman kanssa. Komentaja ja esikuntapäällikkö vastailivat erittäin asiantuntevasti ja kärsivällisesti valtavaan määrään kysymyksiä illan aikana. Kanssakäymistä helpotti se, että molemmat puhuivat hyvää suomenkieltä, koska olivat opiskelleet Suomessa. Tapan varuskuntavierailusta jäi kaikille erittäin positiivinen kuva. Tykistökenraali Nenosen opit ovat käytössä myös Suomenlahden eteläpuolella. Lämpimät kiitokset naapurimaan tykkimiehille hienosta vierailusta.

 

Kolmantena matkapäivänä Rakveresta palatessamme vierailimme vuonna 1980 valmistuneessa Tallinnan TV-tornissa. 2012 huhtikuussa korjausten jälkeen uudelleen avatun tormin kokonaiskorkeus on peräti 314 metkiä. Näköaloja ihailimme 175 metrinkorkeudesta näköalatasanteelta. Matkan lopulla meille jäi Tallinnassa vielä aikaa lounastaa ja vaikkapa tehdä pieniä ostoksia ennen laivaan nousua. Kiitos kaikille matkalla mukana olleille sekä erityiskiitos matkanvetäjälle Olli Krögerille.



© Karjalan Tykistökilta ry. 2010